Hvar – elämää ja vilskettä. Kello viiden aikoihin eilen iltapäivällä saarelle saapuessa oli vain yksi poijupaikka vapaana – no, yksi vain tarvittiinkin. Tänne lienee syytä tulla ajoissa tai varata paikka ennakkoon. Pienellä kumiveneellä matkat rantaan saivat jokaisen kyydissä olijan istumaan kieli keskellä suuta.

Hvar vaikutti hyvinkin vilkkaalta paikalta edellisiin verrattuna, porukkaa oli paljon. Isoja huvijahteja lipui satamaan tasaiseen tahtiin, parkkeeraus riviin. Löysimme todella viihtyisän ravintolan kun etsittiin toista – sea bass -filee oli todella hyvää. Hovimestari oli hurmaava ja hyvällä huumorilla varustettu – todennäköisesti reissun isoimmat tipit annettiin eilen.

Hvar näytti kauniilta iltavaloineen ja meillä oli leppoisa yö lilluessa poijussa. Aamupäivä tassuteltiin kaupungissa ja matka jatkui iltapäivällä.

Late lunch juuri syöty – taidan olla se toinen valveilla olija kipparin lisäksi.

Koirat olivat luonteva osa ihmisvilinää, pääsääntöisesti koirat kulkivat vapaana – kiltisti isäntäänsä tai emäntäänsä seuraten.

Satamassa suuri joukko lapsia kisaamassa omilla veneillään. Kisapaikkana satama-allas.

Naispuolisille lukijoille: ”off-seaso ” on oiva aika shoppailla, liikkeissä antavat kivoja alennuksia että saavat tämän sesongin tuotteet myytyä 😉

…kun mekon helmat meinasi nousta ilmaan…

Kaunis, vilkas, eloisa kaupunki.

Kivoja kauppoja olisi löytynyt ihan reippaasti, tänään ei kuitenkaan kukkaronnyörit auenneet😌.

Kuvakulma saaren linnakkeelta.

Tälläinen kyltti tuli vastaa Hvarissa, muualla en niihin törmännyt… tai ainakaan huomannut 😉

Kirkko ja ne aamuisin soivat kirkonkellot.

Näitä ihania kahviloita löytyi toinen toisensa perään.

Ja oli muutes pieni paatti ja kiikkerä kyyti.

Ei lisättävää.

Hyvää yötä.

Hurmaava hovimestari puhutteli naisia ”My Lady” – myös ruoka oli todella hyvää!!!

Niin Splitissä kuin saarilla näki todella paljon lemmikkikoiria, jotka saivat ja osasivat kulkea hienosti irti…

Menopaikka. Mennessä suomään kuja oli tyhjä, tullessa sai ”raivata” tiensä ihmisjoukon läpi.

Jos rakennukset näyttivät kauniilta päivällä, ei niistä rumempia tullut iltavaloissakaan.